Nyt se sitten tapahtui. Päästin herra x:n jälleen askeleen lähemmäksi elämääni. Kavereitahan me olemme olleet jo useamman vuoden, mutta tällä kertaa pelissä on muutakin. Nimenomaan on puhuttava pelistä! Nyt sen juuri tajusinkin.. Molemmat vilkuilevat toista ja pohtivat seuraavaa siirtoa. Itse en missään vaiheessa ole ollut aloitteellinen mihinkään lähempään kontaktiin. Tarkoitan fyysistä läheisyyttä, koskettelua...

Hän puhui minut pyörryksiin, mutta sinä sait minut jälleen nousemaan. Näytit minulle, etten minä ole sellainen.
Enkä koskaan tule olemaankaan...

Myönnettävä on, että hellästi käsi kävi takapuolellani. Ehkä hieman hyväili vyötärön kaarta, mutta mitään (niin ei sitten mitään) tapahtunut. Miksi sitten tunnen itseni petturiksi?